istun omassa huoneessani. kun katson oikealle puolelleni, näen ulos ikkunasta. ikkunan ulkopuolella on kirsikkapensas, joka peittää lähes koko näkyvyyden. sen lehdet ovat jo suurimmaksi osaksi keltaisia, viimeiset vivahdukset vihreää muistuttavat vielä kesästä. aurinko paistaa oksien läpi ja siristän silmiäni. tämä ilmiö onkin ollut melko harvinainen, koko viime viikkokin oli pelkkää sadetta ja ankeaa harmautta.

lähdenkin tästä nyt ulos nauttimaan ehkä viimeisistä lämpimistä auringonsäteistä ennen ankeutta, joka kuitenkin alkaa pian. iltaisinkin on jo niin pimeää, että ei näe kaunista auringonlaskua. se vain yhtäkkiä on painunut horisonttiin.

todellakin taidan tehdä sen. lähden kävelylle ja nautin tästä talvea edeltävästä ajasta. :)